Madrid 15.11.2010

Aloitin aamun kirkkaassa auringonpaisteessa kävelemällä. Olo oli kuin maan pinnalle nousseella myyrällä: marraskuinen pimeys vaihtui kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Varjot olivat vielä aamulla pitkät ja ilma kolea, mutta ei haitannut.  Valoa kohti oli hyvä kävellä.

Kävelykierros päättyi pienen mutkan kautta Caixa Forumille. Paikka oli helppo löytää, Caixa Forumin arkkitehtuuri on sen verran merkillistä. Rakennuksen julkisivun luovat pystysuora puutarha ja vanhan sähkömuuntajan tiiliseinät yhdistettynä origamimaisiin metallirakenteisiin. Rakennus valmistui vuonna 2007 ja sen ovat suunnitelleet sveitsiläiset tähtiarkkitehdit Herzog ja de Meuron. Minäkin jäin rakennuksen lumoihin jo ulkopuolella, kuten kuvista näkyy. Heijastavat lasi- ja metallipinnat luovat kiehtovan tunnelman. Yksi näyttelyistä,  "Childhood"(Isabel Muñozin valokuvia, joiden teemana on Lasten oikeudet) levittäytyi valokaapeissa kadulle, museon sisäänkäynnin ympäristöön.

Sisältä Caixa Forum oli aivan järkyttävän suuri. Epäilen vieläkin, että kyse oli silmänkääntötempusta. Ulkoa ei nimittäin mitenkään voisi uskoa, että rakennuksessa on 7 kerrosta, iso auditorio, kokoushuoneita, työpajatiloja, näyttelytiloja kahdessa kerroksessa, ravintola, kauppa, iso aulatila jne. Juju on siinä, että ulkoapäin rakennuksella on 2-kerroksisen sähkömuuntajan imago. Sisältäpäin kyse on huippumodernista näyttelytilasta, johon saavutaan yhdet portaat ylös kiiveten ja aulasta matka jatkuu sitten joko 3 kerrosta ylöspäin tai 3 kerrosta alaspäin. Ja portaat ovat tietysti niin kauniit, että niitä ramppaa ihan huvikseen.

Erilaiset orgaaniset metalliverkkokuviot luovat tunnelmaa sisätiloissa. Vietin päivän Caixa Forum Barcelonan pedagogin Elena Massonsin kanssa. Olin tavannut Elenan muutama vuosi sitten Liverpoolissa, jossa hän osallistui samaan koulutukseen kanssani. Itse asiassa siitä samaisesta koulutuksesta oli jäänyt mieleeni juuri Caixa Forumin ja muutaman muun espanjalaisen taidelaitoksen toiminta, jotka saivat minut valitsemaan Madridin kansainvälisen vaihdon kohteeksi. Elena tuli Barcelonasta asti minua tapaamaan. Caixa Forumeita on viidessä espanjalaisessa kaupungissa ja Barcelona on niistä ensimmäinen. Barcelonan "pääkonttorista" käsin tuotetaan ohjelmaa myös muiden kaupunkien Caixa Forumeihin. Taustalla on katalonialainen La Caixa -pankki, joka jo yli sata vuotta sitten perusti yhteiskuntavastuuta hoitamaan säätiön - Obra Social Fondacion La Caixan. Säätiö toimi alkuaikoina sosiaalisten kysymysten parissa (ja tekee niin vieläkin), mutta viimeisinä vuosikymmeninä se on panostanut yhä enemmän taiteeseen ja kulttuuriin. Säätiöllä on taidekokoelma ja 5 taidekeskusta, joissa on esillä näyttelyitä, järjestetään konsertteja, teatteria ja tanssiesityksiä. Lisäksi se ylläpitää kahta tiedekeskusta ja lukuisia yhteiskunnallisia ohjelmia, jotka taistelevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan. Caixa Forumiin oli hyvin helppo mennä. Se on auki viikon jokaisena päivänä eikä pääsymaksua ole.

Auditorion seinäpintaa

Elena 

Ylimmän kerroksen ravintolatila

Caixa Forumissa oli esillä kolme näyttelyä. Childhood -näyttelyn lisäksi yhden kerroksen oli vallannut Federico Fellinin elämäntyötä esittelevä näyttely ja toisen Salvador Dalin ja Federico Garcia Lorcan taidetta ja ystävyyttä esittelevä näyttely. Dalin ja Lorcan näyttelyssa opas esitteli ryhmälle näyttelyä opetusmateriaalia sisältävän vaunun avulla. Alla pari lisäkuvaa vaunuista, jotka ovat yksi Caixa Forumin pedagogisista työkaluista. Vaunun eri laatikot sisältävät materiaalia, jonka avulla näyttelyyn voi tutustua "hands on".

Vaunut toimivat Elenan mukaan mainiosti, sillä vaikka Forumissa on työpajatiloja (Laboratories of Art), suurin osa ryhmistä ei mahdu niitä käyttämään, mutta pääsee vaunujen ääressä kuitenkin hieman kokeilemaan kuuntelemisen lisäksi. "Encouraging active spectators" oli yksi Caixa Forumin tavoitteista. 

Istuimme Elenan kanssa juttelemassa henkilökunnan toimistossa. Toimisto on avokonttori, jossa on muutama lasiseinäinen toimistohuone. Caixa Forumin tulevaisuuden haaste on "Online Platforms for Learning". Espanjassa on tällä hetkellä kova pula kouluille ja opettajille suunnatusta verkko-opetusmateriaalista. Caixa Forum haluaa vastata tähän haasteeseen, mutta paljon työtä on vielä edessä. Tavoitteena ei ole pelkästään jakelukanava näyttelyihin liittyvälle materiaalille vaan aito sosiaalinen ja vuorovaikutteinen tila, jossa myös koululaiset ja opettajat pääsevät osallistumaan tuottamiseen. Hyvä tavoite.
Seniorit ovat Caixa Forumin tärkeä kohderyhmä, samoin nuoret. Barcelonassa on tuotettu yhdessä nuorten kanssa näyttelyitä. Elena lupasi lähettä niistä minulle lisämateriaalia.

Iltapäivällä heitettyäni hyvästit Elenalle ja Caixa Forumille, kävelin Madridin keskustaa kartoittaen ja totesin, että täällä on paljon rakennuksia, joiden katolla on siivekkäitä olentoja.

Yksinäisen kaupunkimatkailijan valokuvaaminen alkaa saada narkissosmaisia piirteitä, sillä heijastuksissa näkyy usein tuttu hahmo. :)

"Kotikulmilla" päätin vielä poiketa Museo Reina Sofiaan, jonka pedaan tutustun huomenna. Päätin ottaa turistikierroksen (= mennään minne nenä näyttää, kylmiltään ja vailla ohjeita). Tämäkin rakennus pääsi yllättämään minut. Mutta nyt vaikutelma oli lähes päinvastainen kuin Caixa Forumissa. Ulkopuolelta valtavan kokoinen rakennus tuntui sisältä pieneltä: paljon kapeita käytäviä ja peräkanaa avautuvia ahtaita näyttelysaleja. Tuli uupunut ja eksynyt olo, kunnes sokerina pohjalla löytyi Guernica. Aika moni muukin nautti sitä samaa katkeransuloista makeutta kanssani.