keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Madrid 17.11.2010

Aamu valkeni sateisena. 



Klo 10 pääsin seuraamaan kouluryhmän työpajatyöskentelyä Reina Sofiaan. Pajan vetäjinä olivat tanssija Tania ja muusikko Pablo. He vetivät 6-7 -vuotiaille tanssia ja musiikkia sisältävän, kaksituntisen pajan. Paja oli aivan mainio. Se alkoi sanattomalla rauhoittumisella erillisessä työpajatilassa. Lapset olivat tulleet bussilla pitkän matkan ja olivat hieman levottomia. Elekielellä, hiljaisuuden vallitessa, heidät toivotettiin tervetulleeksi, kehoitettiin ottamaan takit pois päältä ja laittamaan reput lattialle. Lapset hiljentyivät ja ryhtyivät tarkkailemaan eleitä, ilmeitä ja lopulta myös sanoja tarkasti. Uskon, että tästä oli hyötyä myös näyttelykierroksella, joka sisälsi kuusi peruskokoelmista valittua teosta. Jokaisen teoksen luo meidät johdatti esine, jota Tania tanssien vei eteenpäin. Ensimmäinen teos oli Man Rayn metronomi, sitten Picasson "Mujer en la jardin" jota lähestyttiin keltaisen kastelukannun kanssa jne.
Jokaisen teoksen luona Pablo ja Tania improvisoivat musiikkia ja tanssia, joka tulkitsi teoksia ja lapset osallistuivat liikkeeseen. Kuuden teoksen jälkeen päädyttiin Richar Serran Equal-Parrallel -saliin, jossa työpaja jatkui.





Seurasi sarja improvisoitua tanssia ja kehollista ilmaisua. Yleensä Tania ja Pablo tekivät lyhen esityksen, jossa käytettiin samoja esineitä kuin näyttelykierroksellakin. Esitykset pohtivat ja tulkitsivat teosten teemoja: aikaa, kasvua, väriä, lentoa jne. Johdannon jälkeen lapset saivat vuoron kokeilla ja tehdä samaa omalla tavallaan.




Elävä veistos syntyy koskettamalla eri kohtia. Lasten innolla saada osallistua ei tuntunut olevan mitään rajoja. Kaikki halusivat ja saivat kokeilla:


Picasson Nainen puutarhassa -veistoksen innoittamana lapsista kasvaa kukkia, kun kastellaan keltaisella kastelukannulla:


Lopuksi vihreälle ruohomatolle koottiin yhdessä asetellen kaikki esineet, joita näyttelykierroksella oli käytetty. Samalla muisteltiin teoksia ja niiden järjestystä ja teemoja. Lopuksi jokainen pajan osallistuja kiinnitti mattoon vielä oman nimilappunsa. Teoksen tekijät saivat nimensä teokseen.



Täytyy sanoa, että pajan jälkeen mielikuvani Museo Reina Sofian pitkistä, tylsistä käytävistä muuttui hieman. Kuvataiteen tulkinta tanssin ja muusikin keinoin sekä lasten osallistaminen tulkinnan tekoon toimi hienosti. Myös teokselta toisen luo kulkeminen esineen johdattamana oli mainio kikka, joka auttoi lapsia muistamaan teokset ja jotain niiden sisällöstä. Se sai lapset myös tarkkaavaiseksi. Miksi kastelukannu johti Picasson teoksen ääreen, tai lankakerä Oskar Schlemmerin "Das Triadische Ballet" -pukujen luokse? Olen inspiroitunut! Ehdottomasti varastamisen arvoinen metodi!

Ai niin, olen unohtanut kokonaan linkit tästä blogista. Museo Reina Sofian sivuille pääsee: www.museoreinasofia.es ja Collection -kohdasta löytää tietoja ja kuvat kokoelmateoksista.


Iltapäivän matkustin metrolla kaupungin laidalta toiselle ja viimein keskelle. Kävin katsomassa kolme museota. Niistä ensimmäinen on Museo del Traje - vaatetus-, puku- ja muotimuseo: http://museodeltraje.mcu.es/





Museo del Traje sijaitsee 1970-luvulla Espanjan nykytaiteen museoksi rakennetussa rakennuksessa. Sisääntulo on kieltämättä vaikuttava. Samoin rakennus. MUTTA... Museo oli aavemaisen tyhjä ja hiljainen. Lisäkseni siellä oli alle kymmenen asiakasta. Näyttely oli rakennettu varsin kauniisti, mutta kieltämättä esinekeskeisesti, ei yleisöä ajatellen. Tekstiilit eivät varmaankaan kestä paljoa valoa, mutta vitriini toisensa perään pimeissä tiloissa... hohhoijjaa! Kiitosta saavat sen sijaan tekstit. Jokaisessa huoneessa oli selkeä, lyhyt johdanto. Mutta teoslaput puuttuivat kokonaan! Teoslappujen sijaan jokaisessa tilassa oli mukaan otettavat printit, joissa pienet, värilliset kuvat puvuista ja teostiedot. Kätevää! Nyt minulla on matkassa Espanjan pukuhistoria kuvallisina irtolehtipainoksina. Kaikille pienenä "muotikuvia" piirtäneille ja paperinukeilla leikkineille unelmamateriaalia!



Legazpi -metroaseman läheisyydessä, kaupungin etelälaidalla sijaitsee vanha teurastamorakennus, joka on kunnostettu kulttuurikäyttöön. Osa kunnostustöistä on kesken. Kulttuurikeskuksen nimi on ytimekkäästi Matadero Madrid - Madridin teurastamo. Karu ilme on jätetty tiloihin näkyviin. Ovet ovat muoviliuskoja ja betoni paistaa!








Valitettavasti Matadero Madridissa ei tapahtunut tänään mitään. Esillä oli vain yksi projektinäyttely nimeltään Stargate. Kaikki informaatio oli espanjaksi, joten vastaanottokykyni hieman ontui. Tila tuntuu olevan kokeellisen ja yhteisöllisen toiminnan tila. Projekteille annetaan näyttelyaikaa ja kaikenlaisa workshoppeja pidetään. Ehkä enemmän viikonloppuisin? Ei ainakaan keskiviikkoiltapäivisin. Lisäksi tiloissa toimii teatteri. Sisäpihaa rakennettiin vielä, mutta näytti vähän siltä, että ensi kesänä se saattaa olla aikamoinen menomesta. Luulisin. Toivottavasti.
Lisää tietoa: http://www.mataderomadrid.com/




Iltapäivän kuvausteema oli varjot seinillä:




Viimeinen kohde Circulo de Bellas Artes. Aivan mahtava taidekeskus tämäkin: näyttelyitä, elokuvia, teatteria, luentoja... ja mitä mainioin kahvila. Ja kaikki historiallisessa ympäristössä, joka on selvästi kaupunkilaisten kohtauspaikka.
http://www.circulobellasartes.com/




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti